Esipuhe 1957

 Yksityinen Kallion Yhteiskoulu lakkasi vuonna 1981 ja sen perinnöstä kehitettiin Kallion ilmaisutaidon lukio. Sivustossa tarkastellaan lähinnä kuva-arkiston pohjalta sitä ilmaisutaidon toimintaa Kallion Yhteiskoulussa, jolle uuden lukion perusta laskettiin. Samalla kuvataan ns. suuria ikäluokkia vanhassa koulujärjestelmässä. Sivusto keskittyy ikäluokkaan, joka aloitti Kallion Yhteiskoulussa vuonna 1957. Myöhemmin luokat ovat saattaneet muodostua uudestaan. Oppikoulun sisäänpääsykoe oli kodeissa jännityksenaihe. Oppikouluun pääsyä pidettiin ennen vanhaan ensimmäisenä porttina leveämmän leivän ääreen. Jakautumista jo varhain lapsuudessa oppi- ja kansakoulua käyviin pidettiin vanhingollisena ja se oli eräs perustelu peruskoulun kannattajille. 

Vuonna 1957 oppikouluun pyrkivien määrä oli kasvanut niin suureksi, että kaikkia kokeet läpäisseitäkään ei voitu ottaa oppikouluihin. Vanhempien piti antaa valmennusta oppikouluun haluaville. Yksityisillä preppauskursseilla oli laajat markkinat.

Karsinta oli varsin ankaraa, ja lapsilla oli kesäkuun alussa totiset paikat pääsykokeissa. Oppikouluun pyrittiin tavallisesti kansakolun neljänneltä luokalta. Pyrkiä saattoi viidenneltäkin luokalta ja jotkut yrittivät vielä kuudennen luokan jälkeen. Pyrkijän piti olla sielullisilta ominaisuuksiltaan kouluun soveltuva, hänellä ei saanut olla sellaista sairautta tai ruumiinvikaa, joka tekee hänet kykenemättömäksi opetusta hyväkseen käyttämään tai josta voisi olla vaaraa toisten oppilaiden terveydelle. Pyrkijä ei saanut olle sielullisten ominaisuuksien vuoksi kouluun soveltumaton eikä pahantapainen. Kansakoulunopettaja antoi pyrkijästä lausunnon (Asetus oppikoulun pääsytutkinnosta 17.6.1954).

---

Tarja Halonen joutui tekemään maan elämansä suuren päätöksen jo kymmenvuotiaana. Kotona kysyttiin,halusiko hän pyrkiä Kallion Yhteiskouluun. Hän halusi, mutta niin tahtoi moni muukin. Siksi Helsingin oppikouluihin oli kova tungos. "Kallion Yhteiskouluun on pyrkinyt 140 oppilasta ja voidaan ottaa 76, joten melko monen pienen pyrkijän kohdalla nousee tie pystyyn", varoteltiin Helsingin Sanomissa 2. kesäkuuta 1954, Halosen toisen pääsykoepäivän aamuna.

Illalla pyrkijat kokoontuivat koululle kuulemaan tulokset. Se oli jännittävä hetki. "Minä halusin mennä sinne yksin", Tarja Halonen muistaa. Koululla hän sitten kuuli, että oli päässyt kokeista läpi. Kallion yhteiskoulu oli yksityinen, kallis koulu, mutta sillä oli hyvä maine. Uusi yhteiskoululainen tiesi, mitä kotiväki häneltä odotti. Ei saanut tehdä itsestään liian suurta numeroa, ei koulussa eikä kotona. Koulussa tuli olla kunnolla ja siellä piti pärjätä. "Isäpuoli sanoi, etta likkalapsi pitää panna kouluun, jotta se pääsee sisätöihin." Se toive toteutui. (Unto Hämäläinen 24.12.2013 Helsingin Sanomien artikkelissa Tarja Halonen teki luokkaretken työläiskodista presidentiksi).  

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Linkki, kemppinen kirjoittaa blogissaan Kalliosta

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------