sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Svenska Hissa Pitkän ruotsin kirjoittajia on nyt vuonna 2016 1200 oppilasta.

Satuin juuri tänään 21.3.2016 kuuntelemaan uutisia. Ylioppilaskirjoitukset alkavat. Pitkän ruotsin kirjoittajia on nyt 1200 oppilasta. Vuonna 1966 vastaava luku oli 15000.

 Sattuipas nyt tämäkin esille, ruotsin yo-kirjoitukset olivat tasan 50 v. sitten


Ander Collinin harjoituskirjaa käytettiin koulussamme.



Tässä olen järjestäjänä kirjoittanut ruotsin tehtävän taululle. Armas Paavolasta ruotsin opesta tuli sittemmin rehtori. Hän myös ideoi myöhemmin ilmaisutaiteen lukion.
 
Historian opiskelua. Motivaationi hissaan taisi olla vähän niin ja näin.






Tässä käsitellään aihetta "rotten boroughs", josta on oheinen sivu hissankirjasta. Läksyä annetaan juuri.




sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Vapaaoppilaaksi hyväksyminen



ylläolevan käsikirjoituksen lähde: Helsingin kaupunginarkisto

Vuonna 1942 ei päässyt ihan helpolla vapaaoppilaaksi. Ope teki tarkastuskäyntejä oppilaiden kotona. Kallion Yhteiskoulu oli yksityiskoulu. Mitä se yksityisyys sitten merkitsikään? Ei kauhean paljoa, koska esim. vuonna 1966 lukukausimaksut muodostivat vain viidenneksen koulun tuotoista ja loput tulivat yhteiskunnalta. Koulun osakkeenomistaja oli käytännössä Kallion Yhteiskoulun säätiö. Rehtorilla oli yksi osake samoin kuin taloudenhoitajalla ja vararehtorilla. Nämä pääsivät siten hallinnoimaan yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Yksityisyys tarkoitti kai lähinnä päätöksenteon itsenäisyyttä.


1966



1961 ?

 1966
1966



1966

1966

Tähän voi tulla lisää kuvia, kunhan jaksan tehdä.

lauantai 12. maaliskuuta 2016

1953 Knuutila alusti opettajakunnan kokouksessa




ylläolevan käsikirjoituksen lähde: Helsingin kaupunginarkisto
 Opettajakunta kokouksessaan helmikuussa 1953. Ruutu lienee ollut palaamassa rehtorin tehtävään jälleen.

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Julmia rangaistuksia

21.9.1914 opettajakunnan kokous:


ylläolevan käsikirjoituksen lähde: Helsingin kaupunginarkisto
Opettajakunnan kokoukset (pöytäkirjoissa) käsittelivät yleensä vain käytösnumeron alennuksia tai korotuksia.Yleisiä syntejä olivat tupakanpoltto ja lunttaaminen, josta seurasi käytöksen alennus. Kiinni jääneitä oli useita vuodessa. Kotimuistutus piti sitten viedä kotiin ja palauttaa kouluun isän allekirjoituksella. Tämä oli niin kova juttu, että muistutuksen saaneet oppilaat toisinaan väärensivät isän nimen. Siitä kiinnijäämisestä seurasi kova rangaistus, kuten yllä vuonna 1914. Väärennöksestä rangaistiin vielä 1960-luvulla kahden viikon erottamisella. Kiinnijäämistapauksia löytyy kyllä. Koulun ulkopuolella tapahtuneista rötöksistä oli sitten koulussa  kovemmat rangaistukset, kovin oli tietysti concilium aubendi.

1912


ylläolevan käsikirjoituksen lähde: Helsingin kaupunginarkisto
 1912 karsseri oli lukittu putka. Enempää tietoa KYK:n käytännöstä ei ole. Myöhemmin tuli jälki-istunnot. Ne olivat ryhmäistuntoja, joihin koottiin viikon aikana rangaistut. Jälki-istunnot pidettiin lauantaisin kouluajan jälkeen. Istunnoissa ei saanut puhua eikä muuta puuhailla kuin vain istua hiljaa. Joskus oli koko luokka jälki-istunnossa. Lievempiä rangaistuksia oli, kun tehtävät piti viedä illalla opettajan kotiin.

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Arvosteluasteikko

klikkaa kuvaa, saat suuremmaksi





ylläolevan käsikirjoituksen lähde: Helsingin kaupunginarkisto
Pöytäkirja on vuoden 1914 opettajakunnan kokouksen. Minusta vain tuntuu, että samoja periaatteita noudatettiin vielä 1960-luvulla. Opettajakunnan kokouksen sihteeri Yrjö Karilas oli muuten "Pikku Jättiläinen" -teoksen toimittaja ja teos oli siis hänen luomus. Vanha polvi muistaa "Pikku jättilaisen", joka ilmestyi vuosittain. Se oli tietoteos aikana ennen internettiä. Karilas kehitti pikkujättiläisen kerhon, jonka 12000 jäsentä toimittivat teosta. Vähän niinku nettiä kehitetään.

Yrjö Karilas: Pikku jättiläisen tarkoituksena on johdattaa lukijoitaan tiedon avaraan maailmaan ja esitää eri tieteiden ja käytännöllisen elämän alalta asioita, jotka antaisivat heille virikkeitä jatkuvaan opiskeluun...