Yksityinen Kallion Yhteiskoulu lakkasi vuonna 1981 ja sen perinnöstä kehitettiin Kallion ilmaisutaidon lukio. Sivustossa tarkastellaan lähinnä kuva-arkiston pohjalta sitä ilmaisutaidon toimintaa Kallion Yhteiskoulussa, jolle uuden lukion perusta laskettiin. Samalla kuvataan ns. suuria ikäluokkia vanhassa koulujärjestelmässä. Sivusto keskittyy ikäluokkaan, joka aloitti Kallion Yhteiskoulussa vuonna 1957. Myöhemmin luokat ovat saattaneet muodostua uudestaan. Oppikoulun sisäänpääsykoe oli kodeissa jännityksenaihe. Oppikouluun pääsyä pidettiin ennen vanhaan ensimmäisenä porttina leveämmän leivän ääreen. Jakautumista jo varhain lapsuudessa oppi- ja kansakoulua käyviin pidettiin vanhingollisena ja se oli eräs perustelu peruskoulun kannattajille.
Vuonna 1957 oppikouluun pyrkivien määrä oli kasvanut niin suureksi, että kaikkia kokeet läpäisseitäkään ei voitu ottaa oppikouluihin. Vanhempien piti antaa valmennusta oppikouluun haluaville. Yksityisillä preppauskursseilla oli laajat markkinat.
Karsinta oli varsin ankaraa, ja lapsilla oli kesäkuun alussa totiset paikat pääsykokeissa. Oppikouluun pyrittiin tavallisesti kansakolun neljänneltä luokalta. Pyrkiä saattoi viidenneltäkin luokalta ja jotkut yrittivät vielä kuudennen luokan jälkeen. Pyrkijän piti olla sielullisilta ominaisuuksiltaan kouluun soveltuva, hänellä ei saanut olla sellaista sairautta tai ruumiinvikaa, joka tekee hänet kykenemättömäksi opetusta hyväkseen käyttämään tai josta voisi olla vaaraa toisten oppilaiden terveydelle. Pyrkijä ei saanut olle sielullisten ominaisuuksien vuoksi kouluun soveltumaton eikä pahantapainen. Kansakoulunopettaja antoi pyrkijästä lausunnon (Asetus oppikoulun pääsytutkinnosta 17.6.1954).
Tarja Halonen joutui tekemään maan elämansä suuren päätöksen jo kymmenvuotiaana. Kotona kysyttiin,halusiko hän pyrkiä Kallion Yhteiskouluun. Hän halusi, mutta niin tahtoi moni muukin. Siksi Helsingin oppikouluihin oli kova tungos. "Kallion Yhteiskouluun on pyrkinyt 140 oppilasta ja voidaan ottaa 76, joten melko monen pienen pyrkijän kohdalla nousee tie pystyyn", varoteltiin Helsingin Sanomissa 2. kesäkuuta 1954, Halosen toisen pääsykoepäivän aamuna.
Illalla pyrkijat kokoontuivat koululle kuulemaan tulokset. Se oli jännittävä hetki. "Minä halusin mennä sinne yksin", Tarja Halonen muistaa. Koululla hän sitten kuuli, että oli päässyt kokeista läpi. Kallion yhteiskoulu oli yksityinen, kallis koulu, mutta sillä oli hyvä maine. Uusi yhteiskoululainen tiesi, mitä kotiväki häneltä odotti. Ei saanut tehdä itsestään liian suurta numeroa, ei koulussa eikä kotona. Koulussa tuli olla kunnolla ja siellä piti pärjätä. "Isäpuoli sanoi, etta likkalapsi pitää panna kouluun, jotta se pääsee sisätöihin." Se toive toteutui. (Unto Hämäläinen 24.12.2013 Helsingin Sanomien artikkelissa Tarja Halonen teki luokkaretken työläiskodista presidentiksi).
Taiteilija Juntto muistutti usein: "Tämä on Kallion Yhteiskoulu OY". Lukukausimaksu olikin iso kynnys ja rasitus vanhemmille. Siihen ei sitten sisältynytkään muuta kuin oikeus saada opetusta. Ruokailua ei ollut. Vanhassa systeemissä jätettiin luokalle ja annettiin ehtoja. Siinä lyhyesti kerrottuna suurten ikäluokkien koulunkäynnistä. Toini Pehu-Lehtonen muistutti siitä, että olemme etuoikeutetussa asemassa. Tässä hän oli oikeassa. Ikäluokasta vain pieni osa pääsi oppikouluun ja sen jälkeen lukioon. Karsimiseen vaikutti vanhempien mahdollisuudet ja toisaalta karsintakokeet. Aina ei jaksanut ajatella olevansa etuoikeutettu.
Vapaa harrastustoiminta
Vuosikertomus lukuvuonna 1957-1958:
Juhlista riemukkain on aina kuitenkin joulujuhia ja sen keskeisimpana ohjelmanumerona näytelmä. Viime jouluna niita esitettiin perati kaksi. Päänäytelmän Topeliuksen "Totuu den helmen" ohjasivat yhdessa voim.opettaja Onerva Kivelä ja lehtori Viljo Tervonen. Kyllikki Mäntylän "Tapahtui Betlehemissa" oli ohjannut lehtori Paavola.
Kevatlukukaudella pidettyjen henkisten kilpailujen päätös-tilaisuudessa, joka samalla oil koulussa toimineiden kerhojen kevät- katselmus, esiintyivat eri alojen voittajat, tyttöjen liikuntakasvatuskerhot, kirjallisuuskerho ja näytelmakerho, joka toi par rasvaloon Maila Talvion "Huhtikuun Mantan". Kuvaamataidolliseen, taideteolliseen ja teknilliseen kilpailuun jätettyjen töiden näyttely oli järjestetty piirustussaliin.
Juhlista riemukkain on aina kuitenkin joulujuhia ja sen keskeisimpana ohjelmanumerona näytelmä. Viime jouluna niita esitettiin perati kaksi. Päänäytelmän Topeliuksen "Totuu den helmen" ohjasivat yhdessa voim.opettaja Onerva Kivelä ja lehtori Viljo Tervonen. Kyllikki Mäntylän "Tapahtui Betlehemissa" oli ohjannut lehtori Paavola.
Kevatlukukaudella pidettyjen henkisten kilpailujen päätös-tilaisuudessa, joka samalla oil koulussa toimineiden kerhojen kevät- katselmus, esiintyivat eri alojen voittajat, tyttöjen liikuntakasvatuskerhot, kirjallisuuskerho ja näytelmakerho, joka toi par rasvaloon Maila Talvion "Huhtikuun Mantan". Kuvaamataidolliseen, taideteolliseen ja teknilliseen kilpailuun jätettyjen töiden näyttely oli järjestetty piirustussaliin.
Seuraavat kilpailijat eri sarjoissa (I-II, III-V ja VI-VIII) palkittiin:
Kirjoituskilpailu: Novellit: Ari Koskinen (VIIIA) ja Terttu Koivistoinen (VIIIA). Runot: Ari Koskinen (VIII A). Aforismit: Ahti Susiluoto (VIA). Kertomukset: Marja-Leena Nurminen (IB).
Lausunta : Marja-Leena Nurminen (I B), Pirkko Pulkkinen (II B) ja Eeva Karlenius (I A) seka Helena Rautakorpi (II A); Tuula Malmivuo (VB) ja Marjatta Mustonen (VA); Raili Hyvärinen ja Marja-Liisa Hämäläinen (VII A).
Laulu: Kaija Kompa (II B), Riitta Virtanen (II B); Kyösti Korpiola (VIB).
Piano: Esa Helasvuo (II A), Suvikki Liukko (II A); Seija Rasi (VB).
Muut soittimet: Reijo Wallenius (I A) harmonikka ja Tarmo Nenonen (IB) trumpetti.
Öljymaalaus: Ahti Susiluoto (VIA) ja Esko Tokkola (VIIIB).
Akvarellit: Veikko Polameri (I A) Markku Tiittanen (IB) ja Ritva Hilpeä (I A); Piippa Immonen (VA), Tapani Kauppinen (VA) ja Marikka Halttunen (VA), Ahti Susiluoto (VIA), Esko Tokkola (VIIIB) ja Rauni Järvinen (VII A).
Piirustus ja g r a f i i k k a : Paavo Saarinen (IB) ja Pirkko Väisänen (1C); Piippa Immonen (V A), Tapani Kauppinen (V A) ja Tuula Kettunen (III A); Ahti Susiluoto (VIA), Aira Jouhki (VII A) ja Rauni Järvinen (VII A).
Lukuvuoden päättäjäisissä vuonna 1957 jaettiin seuraavat stipendit:Hanna Castrenin rahastosta 5.000 mkn stipendit Eero lisaholle (V A) ja Irja Saarelle (VIIIA).
Aarne Rauramon rahastosta 5.000 mk Pekka Lahdelle (VB).
Jaakko Korpikallion rahastosta 5.000 mk Ritva Laineelle (VIIIA).
Biologian harrastajien rahastosta 6.000 mk Silja Kaukoselle (VIIIB).
Kristillisen nuorisotyon rahastosta 1.500 mk koulun ompelu- ja työseuralle.
KYK:n Seniorit r.y:n rahastosta Eero Kelhulle (IV A) ja Tarja Haloselle (IV B) 6.000 mkn sekä Ritva Lahtiselle (VII A) 12.000 mkn stipendit.
Tuntemattoman lahjoittajan rahastosta 5.000 mk Matti Hakkaraiselle (VIIIB).
Kalle Granstromin rahastosta oli jo lukuvuoden kuluessa myönnetty Antero Virtaselle (VIIIB) 10.000 mk.
Päättäjäisissä saatettiin edellisten lisaksi vielä jakaa opettajakunnan keskuudesta keratyillä varoilla ja seniorien lahjoitussumman (ks. s. 4) turvin seuraavat 5.000 mkn suuruiset stipendit: Hannu Luotolalle (VA) ja Tuula Karvoselle (VIIIA) kultivoidusta käyttäytymisestä. Aira Jouhkille (VII A) ja Liisa Kilpeläiselle (VIIIA) osoitetusta lahjakkuudesta kuvaamataidollisella alalla. Marjatta Sihvolalle (VIIIB) koko kouluajan jatkuneista korkea tasoisista suorituksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti